Su 5.7.2015, Orivesi - Karstula, 153 km

Tyynen yön jäljiltä teltan ulkokankaan sisäpinta helmeili siihen tiivistyneestä vedestä. Levitin ulkoteltan maahan ja kuivasin sen tiskirätillä, mikä jälkeen aamuaurinko viimeisteli kuivauksen ja teltta oli valmis pakettiin. Orivedellä kävin huoltoasemalla kupposella kuumaa ja täyttämässä vesipullot. Jatkoin mäkistä  kt 58:a pitkin kohti pohjoista. Juupajoen jälkeen käännyin Vilppulaan menevälle tielle. Kilometreissä on aika sama, meneekö Keuruulle tietä 58 vai 348, niin valitsin pienemmän tien vaihtelun vuoksi.

Kolhossa kävin kaupassa Siwassa ja söin tukevat eväät. En ollut aiemmin edes tiennyt, että tuollainen kylä on olemassa, mutta nyt tuli sekin nähtyä. Henkilöliikenteen junakin meni kaupan ohi, kun olin ulkona syömässä eväitä. Kolhon jälkeen raskasta liikennettä varoitettiin jo hyvissä ajoin  Monttosvuoren 12 % noususta. Nousu tuli minulle kuin faksi Annelille, mutta arvelin kyllä pääseväni sen polkemalla ylös, ja niinhän se menikin. Mäen jälkeen oli sitten jyrkkä lasku, jossa korvat menivät lukkoon.

Suoraan vaan.

Keskisuomalainen mäkimaisema jatkui Keuruun jälkeenkin. 5 km ennen Multiaa alkoi jo janottaa, ja vesivarastojeni huvetessa aloin miettiä loppupäivän vesihuoltostrategiaa, kunnes vastaan tuli tämä:

Lähteestä pullot täyteen

Mäenrinteessä oli lähde, josta tuli putkea pitkin hyytävän kylmää vettä janoisille matkaajille. Lähteellä oli myös tämän vuotinen Finas-tasoinen laboratorioanalyysi, jossa todettiin veden olevan talousvedeksi ok. Täydet pinnat tästä Multian kunnalle.

Lähteen jälkeen oli vielä vähän nousua, jonka jälkeen alkoi pitkä lasku Multian kirkonkylään.

Multian jälkeen oli taas vaihteeksi nousua. Multia-Väätäiskylä väli on osa Jyväskylä - Seinäjoki-Vaasa tietä, ja liikenne oli vilkasta. Lisäksi piennar oli koko tuon välin todella heikossa kunnossa. Alamäissä piti lukea tarkkaan pientareen kuntoa edessäpäin, että ei ajanut kuoppaan tai railoon. Väätäiskylässä tein ruuat Trangialla levähdysalueella järven rannassa.

VT 18 erkaantui Väätäiskylän kohdalla ja samalla parani pientareen kuntokin. Väätäiskylän jälkeen ei ollut kovin montaa taloa tien varressa ja maasto jatkui mäkisenä.  Lopulta laitoin teltan pystyyn n. 18 km ennen Karstulaa, metsäautotien päähän. Päivän luontohavaintona oli telttapaikan viereisessä pusikossa ollut n 40 (ritari)perhosentoukan pesä.

Päivä oli aika rankka koko päivän jatkuneen vastatuulen ja mäkien takia.

Päivän data:
Matka 153 km
Ajoaika 7 h 31 min
Keskinopeus 20,3 km/h
Kokonaisnousu 770 m.

Kevytpeite teltan pohjana esti varsinaisen pohjakankaan kulumisen soramaassa

Perhosentoukkien pesä yöpaikassa